"HOMOSEKSUAALISUUTTA KOSKEVA VÄITÖSKIRJA VOI JOUTUA ROVIOLLE"

 

Tampereen Aamulehti 4.12. 1999, sivu 8

 

Pekka Parantainen

 

 

 

Jos perjantaina luettu solvaussyyte teoksesta Homoseksuaalisuuden sairausleiman

loppu menee läpi, hyvillä arvosanoilla hyväksytty väitöskirja saatetaan tuomita tuhottavaksi.

Näin kävisi tiettävästi ensimmäisen kerran tieteen historiassa.

 

Niinikään jos jutussa tulee langettava tuomio, solvaajaksi väitettyä yhteiskuntatieteiden

tohtoria Olli Stålströmiä puolustava asianajaja ja europarlamentaarikko Matti Wuori

takasi hakevansa ennakkopäätöksen Euroopan ilmioikeustuomioistuimesta asti.

 

Rangaistusvaatimuksen esittänyt kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi oli sitä mieltä,

että Stålström solvasi Weilin + Göösin kustantaman kustantamaan Suomalainen

lääkärikeskus -teokseen seksuaalisista vähemmistöistä kirjoittanutta psykiatria vääristelemällä

hänen sanontojaan.

 

LAINAUSMERKIT LOUKKASIVAT

 

Syyttäjän mukaan myös lainausmerkkien käyttäminen sanassa asiantuntija oli loukkaavaa.

Psykiatri itse vaatii Stålströmiltä 310 000 markan korvauksia, joista 100 000 markkaa

henkisistä kärsimyksistä.

 

-          Kollegat ovat ihmetelleet, miten potilaat voivat minuun vielä luottaa. Toinen kysymys on,

miten solvaus vaikuttaa tieteelliseen toimintaani ja asemaani asiantuntijana,  psykiatri murehti.

Wuori yritti horjuttaa syyttäjän käsitystä vetoamalla Stålströmin vastaväittäjien todistajalausunnoilla,

että tieteen maailmassa sallitaan miltei niitä hyvänsä ilman että apuun huudetaan poliisia ja oikeutta.

 

Kun Koivuniemen loppulausunnon mukaan syyte tuli yli kahdeksan tuntia kestäneessä istunnossa

toteennäytetyksi, Wuori ratkesi vuodatukseen, jota oikeuskin jo toppuutteli. Viimeisen 30 vuoden

aikana minua ei ole aikaisemmin hävettänyt olla puolustamassa syistä jotka eivät johdu lainkaan

vastaajasta. Syytteestä kiinnipitäminen on oikeudellisesti ja kulttuurillisesti hävettävää, Wuori latasi.

 

VAIN 16 SANAA LISÄÄ OLISI ESTÄNYT KÄRÄJÄT

 

Stålströmin väitöskirjan tarkoituksena on romuttaa psykiatriassa vallitsevat ennakkoluuloiset

ja vanhentuneet käsitykset  homoseksuaalisuudesta. Se julkaistiin pari vuotta sitten.

 

Stålström vielä valmisteli väitöstään, kun Weilin + Göösiltä kysyttiin hänen mielipidettään

Lääkärikeskus -kirjaan tulevasta psykiatrin kirjoituksesta. Stålström vaati artikkeliin korjauksia

uhalla, että hän käyttää väitöksessään teosta esimerkkinä psykiatrisista ennakkoluuloista.

 

 Korjaukseksi olisi riittänyt 16 sanan lisäys. Kustantaja ei kuitenkaan hyväksynyt korjausta

vaikka kirjoittajakin sitä vaati.

 

- Miksi korkeasti sivistynyt henkilö vääristelee toisen tekstiä tällä tavalla? Syyksi on nyt ilmennyt tarkoitus
loukata kirjoittajaa henkilökohtaisesti sen vuoksi, kun tekstiä ei korjattu, Koivuniemi tiivisti.

Stålström vakuutti, että hän arvosteli vain tekstiä, ei henkilöä. Kirjoittaja olisi voinut olla kuka hyvänsä.

 

Syyttäjä myönsi koko väitösaineiston hävittämisen ankaraksi vaatimukseksi, mutta lain mukaan
menettämisseuraamus on ehdoton.

 

 

VÄITTELIJÄLLÄ OLI VAIN YSTÄVIÄ TAI VIHOLLISIA

 

Vastaväittäjinä toimineet emeritusprofessori Elina Haavio-Mannila ja tutkija Tuija Pulkkinen totesivat
lausunnossaan Stålströmin rasitteeksi, että hänellä oli työssään taipumus leimata toiset tutkijat joko
ystäviksi tai vihollisiksi ja hyviksi tai huonoiksi.

 

Arvostelulausunnossa on myös maininta, että Stålströmin tapa kommentoida suomalaista eheytysliikettä
ja juuri lääkärikirjaa oli tieteellisessäkin keskustelussa yliampuvaa.

 

Huomautus kirjattiin kuitenkin sen vuoksi, että Haavio-Mannila huolestui psykiatrin ja liikkeen yhteydenotoista.

 

- Itse en pidä hyvänä, jos ulkopuoliset tahot pyrkivät vaikuttamaan tieteelliseen työhön, Pulkkinen huomautti.

 

‑ Jos tieteellisessä keskustelussa kaikki vastaava ymmärret­täisiin solvaukseksi, oikeuksissa ei ehdittäisi

käsitellä mitään muuta. Lausuntoja ei saa käsittää henkilökohtaisiksi, tai joutuu henki siin vaikeuksiin. Mikään
tieteen: harjoitus ei olisi mahdollista, jos pitäisi koko ajan miettiä. loukataanko jotakuta, Tuija Pulkkinen jatkoi.
Käräjäoikeus antaa päätöksen jutussa 17. joulukuuta.

 

 

AAMULEHTI OLI LAITTANUT ARTIKELIIN LAATIKOT JOISSA OLI  OTTEITA

STÅLSTRÖMIN VÄITÖSKIRJASTA SEKÄ KRITISOIDUSTA ALKUTEKSTISTÄ

 

 

 

Tämä on Aamulehden valitsema esimerkki Weilin + Göösin lääkärikirjan

 tekstistä, jota Stålström kritisoi::

 

 

Ymmärrettäväksi tarkoitettu kirjan osa

 

"Psykoanalyyttinen teoria määrittelee perverssiksi kaiken sellaisen seksuaalisen

käyttäytymisen, jossa orgasmi saavutetaan muussa kuin heteroseksuaalisessa

sukupuoliyhdynnässä. Tämän näkemyksen mukaan siis mm. homoseksuaalisuus

ja eläimiin tai lapsiin kohdistuva seksuaalisuus olisivat seksuaalisia kohdehäiriöitä , 

koska niissä sukupuoliobjekti on normaalista poikkeava".

 

 

Psykiatri Kaija Eerola  Weilin + Göösin Suomalainen

lääkärikeskus -kirjassa

 

 

 

Seuraava oli Aamulehden valitsema esimerkki Stålströmin väitöskirjassaan harjoittamasta

kritiikistä yllä olevaa psykiatrista tekstiä kohtaan:

 

 

. Solvaussyytteen perusteeksi noussut väitöskirjan osa

Vuonna 1996 ilmestyneessä Suomalaisessa lääkärikeskuksessa homoseksuaalisuus määritellään vielä karkeammin

termein, vaikka kirjoittajaa oli etukäteen muistutettu  siitä, että

homoseksuaalisuuden sairaudeksi luokittelu oli poistettu.

Hakuteos määrittelee homoseksuaalisuuden rakkauden  . vihan

välineeksi". Kirjoittaja määrittelee homoseksuaalisuuden myös

. kohdehäiriöksi", vaikka hänelle etukäteen huomautettiin kirjallisesti,

että homoseksuaalisuus on poistettu kaikkien kansainvälisten luokitusten

seksuaalisten '. kohdehäiriöiden" joukosta.

 

Tämän lisäksi hän leimaa homoseksuaalisuuden pahamaineisella

psykoanalyyttisella leimalla "perversio", jota tiettyjen koulukuntien

psykoanalyytikot ovat käyttäneet homoseksuaaleja vastaan vuosikymmeniä.