[Weilin + Göösin kustannustoimittajan Hilkka Opaksen selvitys Olli Stålströmille
siitä, miksi Weilin + Göös ei sallinut psykiatrisen asiantuntijansa korjata omaa tekstiään,
vaikka tämä olisi itse halunnut. Punaisella merkityt korotukset lisätty]

--

Espoo 11.5.1998

Tri Olli Stålström
Oksasenkatu 6 B 9
00100 Helsinki

Lähetän oheisena vastauksen - valitettavan myöhäisen - kirjeeseenne,
joka koski Suomalaisen lääkärikeskuksen toimitustyötä. Halusin vastata
kuvaamalla koko prosessin sellaisena kuin sen muistan, aikaahan on
kulunut jo melkoisesti tuosta työstä. Toivon että se tuo selvyyttä tähän
teidän ja tri Eerolan väliseen kiistakysymykseen.

Tiedustelitte myös, koska kirja tuli painosta. Muistaakseni se tuli
vasta huhti-toukokuun paikkeilla, mutta siitä ei kylläkään voi tehdä sitä
johtopäätöstä, että tri Eerolalla olisi ollut kuukausikaupalla aikaa teettää
korjauksia ja tarkistaa niitä. Kirjapainon vaatima tekninen valmistusaika
on 8-12 viikkoa ja kun tässä tapauksessa tehtiin kahta osaa kerrallaan, ei
aikaa todellakaan ollut paljoa. Viittaan vielä liitteen kohtaan 6.

Kiitän saamastani mielenkiintoisesta väitöskirjastanne.

Terveisin

Hilkka Opas

Weilin+Göös Oy

Ahertajantie 5
02100 Espoo

p. 4377450

--

Suomalainen lääkärikeskus osa 2 uudistetun laitoksen toimitustyön
kulku etenkin sivujen 395-403 osalta

Saatuani tehtäväkseni uudistetun laitoksen toimittamisen Suomalainen
lääkärikeskus -teoksesta päädyin seuraavanlaiseen työprosessiin:

l Jokaisesta vanhan laitoksen artikkelista otettiin valokopio, joka
lähetettiin artikkelin kirjoittajalle pyynnöllä, että hän ajantasaistaisi
artikkelinsa kuitenkin niin, että sen laajuus ei olennaisesti muuttuisi.
Korjausten tekoon annettiin aikaa parisen kuukautta. Täten siis myös
tri Eerolalle lähti mm. artikkeli Seksuaaliset vähemmistöt (osa 2/
s. 395-401) samoin kuin tri Stålströmille artikkeli Homoseksuaalisuus
(osa 2/s. 402-403).

2 Jossakin vaiheessa tri Stålström otti minuun yhteyttä ja pyysi
nähdäkseen, missä muodossa uudistettu artikkeli Seksuaaliset
vähemmistöt tultaisiin julkaisemaan. Samalla hän kertoi epäilyistään,
että artikkeli ei vastaisi hänen käsitystään asiasta.

3 Muistaakseni selvitin tri Stålströmille, että tri Eerola korjaa
tietysti artikkelinsa niin kuin itse haluaa, mutta voin kyllä tri
Stålströmille näyttää, mitä artikkeli tulee sisältämään. Muistaakseni
sitten lähetin tri Eerolan artikkelin hänelle ja samalla informoin tästä
keskustelusta tri Eerolaa.

4 Sain sitten tri Stålströmiltä kirjeen 27.11.1995 (kopio ohessa),
jossa hän ilmoitti tyytymättömyytensä tri Eerolan artikkeliin. Liitteenä
olivat tyytymättömyyttä aiheuttaneet kohdat, ja tämän kirjeen olen
välittänyt tiedoksi tri Eerolalle, kuten ilmenee hänen kirjeestään
minulle 4.12.1995 (kopio ohessa).

5 Tri Eerola lähetti minulle kirjeen (4.12.1995), jossa hän erittäin
laajasti perusteli näkemyksiään siitä, mitä tällaisen yleistajuisen
lääkärikirjan artikkelin pitäisi hänen mielestään sisältää. Kyse ei siis
välttämättä ymmärtääkseni ollut lainkaan siitä, että hän esittelisi
artikkelissa nimenomaan omia näkemyksiään, vaan esimerkiksi
suhtautumista homoseksuaalisuuteen piti esitellä myös historian
valossa. Pidin perusteluja kokonaisuudessaan erittäin riittävinä ja
valaisevina. Samassa kirjeessä hän kuitenkin ilmoitti, että kahta
tekstikohtaa voisi vielä muuttaa. Tarkasti teksti kuuluu näin: Jos
muutoksiin kuitenkin siis on mahdollisuutta, suosittelen seuraavia,
koska niitä toivotaan:

6. Koska kirjan aikataulu oli kovin kiireinen, ja tässä Eerolan,
Stålströmin ja minun välisessä kirjeenvaihdossa oli jo aikaa kulunut,
tein omat päätelmäni korjausten (muistaakseni sinikopiovaiheessa)
tarpeellisuudesta, noudattaen sitä hyvää toimitustapaa, jota olen aina
pyrkinyt työssäni noudattamaan. Tässä yhteydessä siis jätin
huomioimatta kaksi korjausta, joita tri Eerola oli suositellut, sivuille
396 ja 397. Suositeltujen korjausten tarkka sananmuoto käy ilmi
oheisesta kirjeestä 4.12.1995. Päätös näiden korjausten huomiotta

jättämisestä oli siis toimittajan. Korostan vielä, että syynä oli
ainoastaan se, että kirja odotti jo painoon menoa, enkä nähnyt mitään
merkittävää merkityseroa nyt kirjassa olevan ja tri Eerolan
ehdottaman tekstin välillä. Tällaisen harkintavallan käyttö on etenkin
kiireisissä tapauksissa katsottava normaaliksi.

normaaliksi.

7 Jossakin vaiheessa tämän jälkeen muistaakseni lähetin vielä tri
Eerolalle hänen pyynnöstään kopion artikkelista. Valitettavasti en
muista tarkkaa ajankohtaa, mutta käsitykseni on, että se on
tapahtunut kirjan jo tultua painosta, joten tri Eerolalla ei olisi voinut
olla mitään mahdollisuutta enää tässä vaiheessa muuttaa tekstiään.

Edellä mainittu prosessi ja siinä tehdyt toimitukselliset ratkaisut ovat
mielestäni olleet täysin normaalin toimituskäytännön mukaisia.
Kirjoittajien korjauksia uudistettuihin laitoksiin pyydetään, ja ne
tehdään siinä laajuudessa kuin kulloisenkin työn puitteissa on
mahdollista sekä tekniset että aikatauluvaatimukset huomioon ottaen.

Kirjoittajille yleensä varataan mahdollisuus nähdä korjattu teksti,
mutta ei enää lähetetä siinä vaiheessa tehtyjä uusia korjauksia
nähtäväksi, vaan toimittaja huolehtii siitä, että ne tehdään, jos ne
tuntuvat tarpeellisilta ja ovat vielä mahdollisia aikataulun puitteissa.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että minulla uudistetun laitoksen
toimittajana ei ole mitään henkilökohtaista mielipidettä kyseessä
olevan artikkelin asiasisällöstä, joten intresseissäni ei ole mitenkään
ollut asiantuntijan tekstin muuttaminen mihinkään suuntaan salaa
kirjoittajalta. Olen myös tehnyt sekä tri Eerolalle että tri Stålströmille
selväksi sen, ettei kustantaja mitenkään halua suositella tri Eerolalle
artikkelin sisällön muuttamista tri Stålströmin vaatimusten mukaisesti,

koska kyseessä on lääkärikirja eikä kustantajalla ole mitään syytä olla
luottamatta tri Eerolan asiantuntemukseen.

Tämä käsitykseni perustuu myös siihen, että kirjan vanhemmasta

painoksesta ei ainakaan minun tietooni ollut tullut mitään huomautettavaa
kyseisestä tri Eerolan artikkelista, vaikka voin olettaa myös tri Stålströmin
siihen tutustuneen.

Espoossa 20. päivänä huhtikuuta 1998.

Hilkka Opas

vastaava kustannustoimittaja